Tekstit

Paljon tylsää aikaa

Kuva
 Monella saattaapi olla paljon tylsää aikaa tällä hetkellä. Mihinkään ei oikein voi mennä, ja vaikka voisikin niin ei välttämättä viitti. Miten sitten torjua tylsyyttä? Noh, meikäläinen haaveilee ammattikorkeakouluun pääsystä, kuten aikaisemmin siitä kirjoitin. Suoritin jo yhden verkkokulutuksen XAMK:in kautta: Kipu ja sen oireeton hoito. Nyt on menossa tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallinen anatomia. Saan olla onnellinen, että jo jotain pientä pohjaa on edellisistä koulutuksista, koska paljon on opittavaa. Minun oppimismetodiin kuuluu se, että minun pitää päästä kirjoittamaan opittavat sanat. Nyt olen kirjoitellut sanoja paperille siten, että toiselle puolelle tulee Suomeksi ja toiselle Latinaksi. Sitten pelaan muistipeliä näiden kanssa.  Ja jotta ei lopu tekeminen, kohta pitää ruveta kertaamaan valintakokeisiin.  Kolmas tylsyyttä estävä keinoni on tällä hetkellä tehdä TikTok- videoita. Näiden videoiden tekeminen on kivaa ajankulua. Muiden videoista olen jo opinut pal...

Kävelyhaasteen mietinnät

Kuva
Tein itselleni haasteen, tai oikeammin tykkäisin sanoa, tavoitteen, tälle vuodelle. Tavoite on, että kävelen joka päivä 15-20 minuutin lenkin vuonna 2022. Mietin, että kun vuodessa on 365 päivää, jos pääsen 300 päivään, olisin jo todella tyytyväinen. Realisesti ajateltuna, joka päivä on aika mahdoton mennä, jos haluaa elää kuitenkin armollista elämää, kaikkea voi kuitenkin sattua. Ja minun mielestäni ei pidä olla ehdoton, pitää antaa elämälle tilaa. Minulla on ollut selän kanssa hieman ongelmia ja kävely ei ole oikein sujunut. Ehkä olen kävellyt liikaa tai yleensäkin aina kerännyt liikaa kaikkea, joten ajattelin, että tämmöinen lempeämpi juttu voisi olla tähän hetkeen hyvä. Ei ole pakko kävellä tuntia ja jumittaa takareisiä samalla. Voi kävellä useammin ja vähän vähemmän aikaa, sekin on hyvä asia. Halusin päästä myös esteajatuksien maailmaan samalla. Olen työnikin puolesta jo pääsyt tähän maailmaan, olen siis personal trainer ja psyykkinen valmentaja, mutta halusin kokeilla myös minkäl...

Haaveita kohti askel askeleelta?

Viime kevään lopussa minulta kysyttiin: miksi et opiskele fysioterapeutiksi? Vastasin, että on se ollut mielessäni, mutta en halunnut mennä opiskelemaan, koska en kokenut sitä omaksi paikaksi. Tästä se ajatus sitten lähti itämään pikkuhiljaa ja huvikseni kävin katsomassa, muutaman viikon jälkeen, mitä fysioterapeutin koulutus sisältää. Ja yllätyin kovasti, kaikki opintosuunnitelmaan kuuluvat asiat kiinnostivat minua. Mietin, olisiko tässä sittenkin se minun juttu? Voisiko minun aivoni taipua tälläiseen opiskeluun?  Sen olen jo oppinut, että kaikkien aivot voivat oppia uutta. Aivojen fysiologia on mielenkiintoista ja oppiminenkin on prosessi, jonka voi oppia. Aluksi se voi tuntua hankalalta, mutta sitten kun opiskelee, muodostuu uusia aivojen hermosolujen välisiä yhteyksiä ja vanhatkin vahvistuvat. Aikaisemmin kun mietin koulutusta, mietin itseäni jossain terveyskeskuksen huoneessa istumassa päivästä toiseen. Nyt tajusin, että eihän se niin ole. Voin valita suuntautua ajan kanssa jo...

Pikkulaukku

Kuva
Kesällä oli ongelmana missä kuljetan kännykkää, kun lähdin vaikka metsään. Näppäränä naisena sitten väkäsin tälläiseen pikkulaukun / pussukan. Ja tähän mahtuu myös avaimet. Ensin tein hihnasta liian pitkän, koska käytössä venyi. Mutta lyhensin ja nyt on toimiva.  Eipä tässä kummoinen ohje tarvitse olla. Tein siis päästäni tämän ja sitä mukaan kun valmistu, niin mietin miten jatkan. Kun oli sopiva ympärysmitta alkusilmukoilla, niin sitten yhdistin loppupään alkupäähän ja aloin tekemään kiinteätä silmukkaa. Tästä tulee siis putkea ja kun laukku tarpeeksi korkea niin sitten virkkasin läpän. Läpässä käytin myös kiinteitä silmukoita, vähensin silmukoita aina pari per puoli joka toinen kierros. Sitten hihnat pylväillä ees taas ja pohjan kursin kiinni.  Joo ei mikään spessu ohje, mutta kiva jos saat selvän. Ja aina saa kysyä lisäinfoa. Mies halusi myös itselleen tällaisen, joten tuumasta toimeen!  Virkkailuterveisin  Mari

Sukkaa pukkaa

Kuva
Tässä ihanat sukat jotka sain juuri valmiiksi. Näitä onkin tehty pari vuotta. En muista koska aloitin, mutta malli on Joulukalenteri sukat vuodelta 2015. Epäilen että kuitenkin pari vuotta myöhemmin nämä aloittanut.  Miksi nämä jäivät kesken? Noh, tässä pari vuotta tai varmaan jo kolmatta mennään, kun en ole tehnyt mitään käsitöitä. Elämä ollut sen verran kuluttavaa, että ei ole löytynyt voimavaroja näihin.  Nyt kuitenkin olen tämän vuoden tehnyt kalenteriin aikaa myös itselleni ja nyt se rupee tuottamaan tulosta. Jotain muutakin jaksaa kun pakolliset. Ja nyt ne on valmiit! Jei! Ja ne on ihanat!  Sukkaterveisin Mari   

Nenähengityksen tärkeys

Kuva
 Hmm.. tänään opin hengityksen vaikutuksesta enemmän. Olen sukeltanut hengitysharjoitusten maailmaan pari vuotta sitten ja sitä kautta oppinut jo paljon. Tänään opittu tieto on niin sanottua nippelitietoa. Jos pidät nenästä kiinni ja hyräilet samaan aikaan, niin ei onnistu hyräily. Hih! Kokeile vaikka. Koska tarvitsemme äänen tuottamiseen happea niin oletan, että tämä ei onnistu siksi. Viisaammat saavat kertoa tarkemmin miksi tämä ei onnistu. Noin, nyt sinäkin opit (ehkä) tänään jotain uutta. Hyräilyterveisin Mari

Esteajatusten pähkäilyä

Oletko koskaan miettinyt esteajatuksia? Niitä ajatuksia jotka tulevat päähäsi vaikka et haluakkaan ja pistävät sinut elämään elämääsi erilailla kun haluaisit? Minä tutustuin näihin esteajatuksiin Psyykkisen valmennuksen- koulutuksessa muutamia vuosia sitten. Siellä opin, että ensimmäisiä askeleita omien arvojen mukaisen elämän elämiseen on esteajatuksien tarkkailu. Jos et tiedä missä kohtaa menee vikaan, niin et pysty mitään muuttamaan. Me uskomme mitä aivomme meille sanovat. Jos koko ajan hoet jotain, niin se luultavammin tapahtuu. Minä hokasin ensimmäisen esteajatukseni jo koulutuspäivänä. Kannoin ruokatarjotinta ja halusin mennä portaita alaspäin. Aivoni sanoivat että "kaadun kuitenkin". Pysähdyin ja huomaisin tämän ajatuksen. Hymähdin itsekseni ja sanoin ajatuksissani, että tämähän on esteajatus. Koittaa estää minua toteuttamasta jotain, koska aivoni väittävät että sitten tapahtuu jotain kauheata. En kuunnellut tätä ajatusta ja selvisin portaat hienosti. Tämä oli nyt yksi...

Mitä liikunta merkitsee?

Mitä liikunta merkitsee minulle? Lähdin miettimään tällaista asiaa tuossa muutama päivä sitten. Tuumasin, hetken mietittyäni, että paljon enemmän kuin ennen. Halusin koota ajatukseni ylös ja haastaa myös teitä muita miettimään mitä liikunta merkitsee sinulle juuri nyt? Liikunta merkitsee minulle nykyään aktiivista ja sosiaalisempaa elämää, hyvää oloa ja mieltä. Sen avulla saan mieleni pois kuormittavista asioista ja mieleni on myös rauhallisempi myös liikunnan jälkeen. Liikunta merkitsee vastuun ottamista omasta kehosta ja mielestä, oman ainutlaatuisen kehon rakastamista. Siitä huolehtimista ja päivittäisten päätöksien tekemistä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Mitä liikunta merkitsi minulle ennen? Rehkimistä, epämukavuusalueelle menoa, ahdistusta. Ajatuksen: en kuitenkaan jaksa / pysty. En nähnyt hyötyä miksi liikkua, miksi vaivata itseänsä, miksi hikoilla. Omat ajatukseni ja tunteeni estivät ”ylimääräisen” liikkumisen. Mitä tässä välissä tapahtui? Yhtenä päivänä totesin, että...

Hiihtämisen kauheus ja kauneus

Kuva
Tänään ajattelin avata vähän omaa hiihtämistäni ja kuinka sen koen. Olen "tyypillinen" koululiikunnan kautta hiihtokammon saanut immeinen. Ihmekös tuo, muutto maalle kolmannella luokalla ja muut osasivat minä en. Ainoat muistot ovat epämiellyttäviä. Ne miellyttävät ovat unohtuneet.  Peruskoulun jälkeen ei ole tullut hiihdettyä siis montaakaan kilsaa. Näin aikuisiällä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kokeilla joskos se olisi sittenkin minun juttuni. Ostin 4 vuotta sitten sukset, hyvät sellaiset. Ajattelin, että ne ovat minulla sitten siihen asti kunnes aika minusta jättää, joten halusin panostaa niihin. Ja ei ainakaan hiihtäminen lopu siihen, että välineet olisivat epämiellyttävät.  Nyt tämän neljän vuoden aikana olen hiihtänyt näillä kyseisillä suksilla ehkä jotain 11km. Ekana vuonna 3km, tokana vuonna ehkä 2km, sitten yksi vuosi (viimevuosi) kun en yhtään ja nyt tänä vuonna jo jopa 6km ( kaksi kertaa 3km).  Tänään hiihdin tuon toisen 3km ja mietin samalla tuntemuk...

Meditaatio-koulutus päivät

 Tämän viikonlopun vietän Nuuksion Rannassa, meditaatio- ja rentoutusohjaajan koulutuksessa. Tämä kuuluu osana Jooga Yinfull- koulutukseeni, jonka aloitin alkuvuodesta. Tulin tänne hotellille, jo eilen Perjantaina. Sain viettää yhden illan itsekseni. Kävin saunassa ja uimassa. Ihanaa Nuuskamuikkusen elämää. Tänään opimme sitten ajatuksien, tunteiden ja toiminnan kulusta. Kuinka ajatus tuo tunteen ja toiminnan kehoomme. Kuinka toiminta tuo tunteen ja ajatuksen. Miten nämä kaikki liittyvät yhteen ja miten voimme itse vaikuttaa asioihin tulemalla tietoisemmiksi siitä, mitä meissä tapahtuu.  Minun kehoni on jo jonkin aikaan kertonut, että jotain pitäisi muuttaa elämässäni. Minun pitäisi opetella ottamaan enemmän aikaa itselleni ja se ajatus mielessäni vähentää kalenterista asiat, jotka eivät minua palvele. Minä olen hyvinkin tietoinen mitä se tarkoittaa, mutta silti se on niin vaikeata. Hakkaan päätäni seinään ja en suostu kuitenkaan uskomaan, mitä minun pitäisi tehdä, jotta voin ...

Luonnon ihmeitä

Kuva
Olen Ruovedellä Juhannusta viettämässä ja eilen illalla pääsimme todistamaan luonnon ihmettä. Jonkinmoinen perhonen päätti esittäytyä meille. Ensin katsoin, että mikä ihme "alien" tuolla menee. Taisi joku mainita myös, että se on liikkuva natsa. Otin muutamia kuvia ja seurasimme tyyppiä ja ihmettelimme. Toukan perä ja hämähäkin jalat, viitta harteilla ja keltainen kaulus. Tyyppi päätti kipittää pois päin, joten jätimme sen rauhaan. Kunnes hetken päästä katsoimme, että sehän kasvanut. Viitta harteilla oli muuttunut siiviksi. Eli jonkinmoinen perhonen hän nyt sitten on. Tämän jälkeen tämä perhos-tyyppi kiipesi lehdelle ja vietti siinä koko loppu illan. Siis ainakin sen kaksi tuntia, mitä häntä tarkkailin. Tässä muutama video vielä kaverista: Jos joku sattuu tietämään tämän ötön nimen, niin mielelläni sen kuulisin. Perhosterveisin - Mari

Sermin tekoa

Kuva
Olen rakentanut kotiini pientä Joogastudiota ja minulle tuli tarve sermille. Halusin rajata näkyvää aluetta, joten Googlettelin sitten valmiita sermejä, josko löytyis mieleinen. Ja kyllähän sitä nettimaailmasta lyötykin, mutta hinnat vähän kirpaisivat. Mitäs sitten... hmm.. josko kokeilisin tehdä itse? Ja niin sitten päätin. Kävin ostamassa hieman koristeltua listaa, kulmarautoja, kangasta. Ja eiku hommiin.  Tässä muutama kuva vaiheista. Eli listojen mittaus ja sahaus. Kulmista vähän pois, jotta kulmaraudan sai kätevästi noihin uriin. Ja tässä valmis tekele. Ehkä vielä kolmannen osan teen tähän, sitä vielä mietin. Mutta tuli kyllä mielestäni aika kiva.  Tämä oli nyt eka tämmöinen viritelmä, tehdessä oppii ja seuraavissa sitten pientä hienosäätöä, koska aina voi tehdä vähän paremmin ;) Ja huomioksi, kyllä tämäkin tulee maksamaan, kun kaikki materiaalit lasketaan yhteen. Mutta onpahan tekemisen iloa. - Vaaleanpunaisin kukkasin Terveisin Mari

Ja se oli sitten Uniapneaa

Kirjoitin aikaisemmin siitä, kuinka verenpaineeni oli noussut ja sain verenpainelääkkeet työterveyshuollosta. Kuinka en suostunut hyväksymään, tätä diagnoosia ja otin yhteyttä terveyskeskukseen. Tässä linkki, jos haluat lukea aikaisemman postaukseni: https://untuvapilvi.blogspot.com/2020/02/elama-paas-yllattaa.html Mutta lyhyesti tämä tarina. Terveyskeskuslääkäri päätteli, että verenpaineen nousu on stressin aiheuttamaa. Lepoa 3 viikkoa ja katsotaan sitten uudestaan. Palasin töihin ja ei vaan jaksa ni ei vaan jaksa. Taas lääkärille yhteydenotto ja nyt sitten uniapnea kokeisiin. Sain siis sen laitteen, joka puetaan yhdeksi yöksi ja se mittaa hengityskatkokset ym. Ja tänään sitten lääkäri soitti, uniapneaahan sen on, lievä kyllä, mutta silti Uniapnea. 5min välein meikäläinen kuorsaa ja lopettaa hengittämisen. HUI!. Vaikka se ei ole iloinen uutinen, minä olin toisaalta todella iloinen tästä uutisesta. Jes, tälle on syy ja se ei ole minun pään sisäistä mieleen liittyvää. Uniapnea nos...

Itsensä etsimistä

Lupasin kirjoitella minun Yinfull-Yoga-,  meditaatio ja rentoutusohjaajan koulutuksesta, joten tässä minun alkutaipaleeni. Koulutushan alkoi, tämän vuoden Helmikuussa. Koulutuksen järjestää Happylifestyle-Hali . Meillä oli ensimmäinen koulutusviikonloppu tuolloin ja se pidettiin Nummelassa, Air Hotelin tiloissa. Perjantaina meillä oli Yinfull-Yoga koulutusta. Lauantaina ja Sunnuntaina Meditaatio-ja rentoutusohjaajan koulutusta. Innokkaana lähdin koulutukseen ja voin sanoa, että oli todella mielenkiintoinen viikonloppu. Totta puhuakseni olin todella peloissani ja mietin, että mihinkä sitä on tullut lähdettyä. Tämä on minulle ihan uusi maailma, tai siis olenhan minä Jooga tunneilla käynyt, mutta pinnallisesti. Nyt tämä syventyminen on pistänyt pääni pyörälle. Paljon sellaista tietoa, mitä minulla ei ole ollut aikaisemmin on tullut ja ihan en pysty vielä sanomaan, allekirjoitanko kaikkea. Perjantaina siis perehdyimme enemmän Yin-joogaan. Teimme harjoituksia ja perehdyimme teoria...

Ajatuksia tästä hetkestä

Olen tässä ollut vähemmän ja enemmän lomalla ja sitten sairaslomalla osasta töistäni. Häh? Miten niin osasta töistäni. No siksi kun teen aika paljon kaikenlaista niin yritykseni lisäksi, minulla on tällä hetkellä 2 työnantajaa. Se ei kuitenkaan ole tämän postauksen pointti. Pointti on, että olen tässä mietiskellyt kaikenlaista ja ajattelin sen tänne jakaa. Aikaisemmassa postauksessa kerron, että työpaikkalääkäri määräsi minulle verenpainelääkkeet. Olin kovin hämmentynyt tilanteesta ja jäin vähän niin kuin tyhjän päälle asian kanssa. Otin nyt kuitenkin yhteyttä Terveyskeskukseen ja sain lääkäriajan sinne. Lääkäri oli sitä mieltä, että verenpaineen nousuni on stressistä johtuvaa ja jos saan sen kuriin, niin kyllä verenpainekin helpottaa. Olin niin helpottunut, että sain vahvistuksen omalle ajatukselleni. Lääkäri määräsi minulle sairaslomaa. Samoihin aikoihin korona rantautui Suomeen... Joten jäin sairaslomalle osasta töistäni, oman yritykseni hommia tein vähäsen, mutta koronan takia...

Kiitollisuus on iso juttu

Kuva
Olin tänään ja eilen Uimahallissa ohjaajan sijaisena yhdellä kiertoharjoittelu- tunnilla ja kahdella vesijumppatunnilla. Keskiviikkona sain soiton näistä, joten mietintä aikaa ei jäänyt paljoa. Mietin hetken, mutta ainahan minä pärjään tai ainakin ajattelen niin, niin otin pestin vastaan. Tunnit menivät mielestäni hyvin. Jännitin taas kovasti uutta asiaa, mutta kun pääsen tekemään, jännitys unohtuu. Ja totta kai kun nämä eivät ole ihan sitä mitä olen tottunut tekemään ja ei osaa ajatella kaikkea, varmasti parannettavaa on. Mutta se kehitys tulee vain toistojen mukana. Rupesin tänään miettimään elämääni tämän uuden aluevaltaukseni kautta ja sitä kuinka kiitollinen olen elämästäni. Aina ei ole helppoa, todellakaan, mutta tällaiset ex tempore työjutut osoittavat, että ainakin teen jotain oikein. Voihan olla, että olin se viimeinen henkilö, jolle tuurauskeikkoja tarjottiin, mutta haluan ajatella, että minun tekemisillänikin olisi jotain tekemistä asian kanssa. Ainakin, jos ...

Elämä pääs yllättää

Kuva
Sain tuossa kolme viikkoa sitten tietää että verenpaineeni on koholla. Tai oikeastaan alapaine on siis koholla. Kävin työterveyshoitajalla ja sieltä sitten tämmöinen yllätys. Sain siitä käynnistä viikon päähän lääkäriajan ja sillä välillä tehtäväkseni mittailla verenpainettani. Näin sitten tein, mittailin verenpainettani viikon ja huomasin, että vain makuuasennossa se oli siedettävä. Ihan sama vaikka olin istunut 15 minuuttia tai tunnin yläpaine pysyi 117-135 ja alapaine 93-100 välissä. Katselin listaa miten itse voi vaikuttaa vähäsen verenpaineeseen. Minulla vaan on sellainen tilanne, että en käytä juurikaan alkoholia, en polta, en käytä suolaa, enkä syö suolaisia tuotteita (paitsi poppareita), liikun säännöllisesti, syön säännöllisesti ja en voi laihduttaa. Joten jäljelle jää minun maalaisjärkeni mukaan stressi, joka voi nostaa verenpainetta. Tein tässä välissä myös Firstbeat Hyvinvointi-mittauksen. Ja pelkkää punastahan sekin näytti. Kropassani ei parasympaattinen hermosto läh...

Perjantai ja Lauantai

Kuva
Viimeinen postaus mun "päiväkirjasta". Eli päivät 6/7 ja 7/7. Perjantaina kävin aamusta Hämeenlinnassa kirpputorilla. Sen jälkeen poikani kanssa uimassa yhden aikaan. Olin kotona puoli kahdelta ja mielessäni (tai taisin sano kyllä ääneen..) ajattelin, että jes! Nyt minä pysyn kotona seuraavan päivän viiteen. Ei tarvitse liikkua mihinkään, saan olla kotona. Ihana lause löytyi yhdestä taulusta kirpputorilta. Oli pakko ottaa kuva. Pojallani oli "hivenen" nälkä, kun tulimme uimahallista.  Kolmen jälkeen minun kaverini tuli minun luokseni ja pääsin taas harjoittelemaan meikkausta Cosmopharman tuotteilla. Meikkejä meikkejä. Kun kaverini lähti, soitti toinen ystäväni ja ehdotti palaveria Cosmopharman asioissa. Sanoin suoraan hänelle, että juu se sopii, jos tulet minun luokse. Nyt en jaksa, enkä halua lähteä mihinkään ennen huomista päivää. Se sopi ja sitten palaveerattiinkin liki pari tuntia. Meillä menee niin hyvin yhteen ajatukset, että on helpp...

Torstain tuumailut

Kuva
Teen viikon ajan päiväkirjaa toimistani, jotta näette mitä elämäni on tällä hetkellä. Nyt on menossa päivä 5/7, joten melkein loppusuoralla ollaan. Torstai aamuna minulla on Aamuvirkut- kiertoharjoittelu ryhmän ohjaus 1stGymin salilla. Joten sillä alkoi tämäkin Torstai. Sen jälkeen kävin kotona pikaiseen, pieni kävelylenkki ja Riihimäellä käynti. Tällä saamme kivaa musaa ohjaamilleni tunneille. Tykkään! Yhdeltä minulta oli Psyykkisen valmennuksen asiakas. On ihana huomata, että asiakas rupeaa sisäistää uudet opitut ajattelutavat. Kolmeksi sitten kaahasin takaisin Riihimäelle. Sain siellä kulmien ja ripsien värjäyksen. Helpottaa meikkaus rutiineja kyllä kummasti. Sen jälkeen sain osallistua Matine mallikoulun mallikoulutukseen. Teimme poseerausharjoitteita ja otimme vähän kuvia. Tämän jälkeen alkoi korkokenkien kanssa harjoittelut. Opettelimme erilaisia asentoja niiden kanssa ja kävelemään oikein. Se oli aika hauskaa, vaikka minä olinkin vähän peloissani tästä asiasta. E...

Keskiviikko

Kuva
Teen viikon ajan "päiväkirjaa" mitä kaikkea pääsen päivien aikana kokemaan. Tämä on päivä 4/7. Eli eilinen keskiviikko. Meni sen verran myöhään eilen, että päätin kirjoittaa sen päivän tekstin tänään. Aamu alkoi 8:00 asiakastapaamisella 1stGymin tiloissa. Tein asiakkaalle sykeharjoituksen sykemittarin ja Grosstrainerin avulla. Sen jälkeen minulla oli vapaa aikaa iltapäivään asti. Tein tietokonehommia, asiakkaille ohjelmia ja kirjanpitoon liittyviä asioita. Kahden aikaan kävin kävelemässä noin tunnin lenkin. PT- työt alkoivatkin sitten viideltä. Ensimmäinen tunti oli psyykkistä valmennusta. Sitten syketestejä toiselle asiakkaalle ja salin laitteiden läpikäyntiä. Seitsemältä minulla oli TRX- ryhmäohjaus  ja sen jälkeen vielä kahdeksalta parivalmennus. TRX- on vaan niin huippua! Olinkin sitten yhdeksältä kotona, joten siinä ei ehtinyt kuin syödä, käydä suihkussa ja suoraan nukkumaan. Aina Keskiviikkoisin rupee työviikko jo vähän painamaan, mutta onneksi...