Tyynynpäällisiä ja unelmia

Minulla on pitkästä aikaa unelma. Tai voisi sanoa, että en ole koskaan oikein osannut unelmoida. Elämäni on ollut tässä ja nyt. Jos jotain on jäänyt tekemättä sillä ajatuksella, että myöhemmin, niin yleensä sitä myöhemmin tilannetta ei ole tullut. Minulta nousee niska karvat pystyyn, jos joku sanoo sitten joskus. Milloin on joskus? Koska on se hyvä aika? Pitää tehdä nyt tai ei koskaan!

Tällä periaatteella olen elänyt jo monta vuotta. Ennen sitä en kyllä myöskään unelmoinut, (paitsi ehkä teininä), elin vaan päivä kerrallaan. Rattaat pyörivät, elämä kului. Mutta se on osa elämää myös. Pitää vaan välillä pysäyttää rattaat ja miettiä mitä itselle kuuluu. Onko kaikki hyvin?

Nyt minulla on siis unelma. Sitä ei pysty totuttamaan nyt, se vaatii ponnisteluja. Se vaatii sitä kuuluisaa rahaa ja kun on jo yhden osakekämpän lainat maksussa niin lisää ei voi lähiaikoina saada. Siksi tämä unelma on tulevaisuudessa.

En kerro mikä unelmani on, se ei ole tässä kohtaa tärkeä asia. Se on tärkeä asia, että se on. En tiennyt kuinka tärkeä se on, ennen kuin sain sen. Välillä olen niin varma tästä asiasta ja välillä tuntuu, että en ikinä kykene siihen. Olisi kuin uisin syvällä vedessä ja välillä pääsisin näkemään pinnan ylle, mutta sitten taas vajoan. Mutta kun vajoan, muistan sen hetken kun kaikki tuntui oikealta ja ja jaksan taas uida pinnalle.

Mutta nyt pitää keskittyä tähän hetkeen. Elää sitä täysillä myös, mutta pitää myös muistaa unelma. Se tuo elämään mielekkyyttä, kun on jotain johon kurottaa.

Koska en nyt pääse toteuttamaan unelmaani, päätin tehdä yhden osan sitä jo valmiiksi. Nämä tyynyt joiden tyynyliinat ompelin itse, ovat unelmassani mukana. Ne ovat se ensimmäinen askel kohti unelmaa.

Olisi hauska kuulla onko sinulla jokin unelma johon kurotat? 

Tulen kyllä puhumaan unelmastani enemmän, mutta nyt se on vielä itsekäästi vain minun omani. 

Näihin tarvikkeet ostin Tervakosken Conutista, kannattaa poiketa, siellä on aivan ihania juttuja tarjolla!