Mansikanpoimintaa
Kävin tänään mieheni kanssa poimimassa Mansikota Kankaisten tilalla Hämeenlinnassa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ihan itse poimin mansikat tällaiselta tilalta. Yleensä olen ostanut pari valmista laatikkoa joka kesä ja pannut ne pakkaseen. Nyt oli varmaan enemmän aikaa, niin tämäkin tuli koettua.
Meillä oli mukana pari isompaa ämpäriä ja yksi pieni. Kuitenkin ostin kassalta pari mansikkapahvilootaa, koska en halunnut mansikoiden ruttaantuvat isoissa ämpäreissä. Yksi pahviloota maksoi 1€, joten ei nyt hirveen kallis investointi ja kun säästää nämä nyt ostetut, voi niitä käyttää sitten ensi vuonnakin.
Mansikkapellolle ja takaisin ajoi koko ajan traktori, joka veti perässään vaunua, eli mansikkajuna. Sen johdosta matkustaminen pellolle oli sujuvaa ja pellolla meitä odotti opas, joka kertoi minkä rivin kukakin ottaa ja yleiset säännöt.
Itse poiminta kesti reilu puolitoista tuntia, ei hirveen paha, mutta kyllä se selän päälle vähän otti, vaikka yritti kuinka, että olisi hyvät ergonomiset asennot poimiessa. Oppaan luvalla sai muutaman mansikan maistaa ja se me kyllä tehtiinkin. Oli kyllä herkullisia.
Poimijoita oli kyllä monta tänään, tai siis en osaa verrata kun en ole ennen käynyt, mutta liki joka rivillä oli joku. Paljon lapsiperheitä oli myös siellä. Oli hauska kuunnella, kun joka mansikan kohdalla yksi lapsi kysyi äidiltään, että onko tämä hyvän näköinen mansikka? Ja äiti vastasi aluksi oliko vai ei, mutta sitten totesi vaan, että sinun pitää maistaa niin opit mikä on hyvä mansikka ja mikä ei.
Tässä meidän tämän päivän saalis:
Meillä oli mukana pari isompaa ämpäriä ja yksi pieni. Kuitenkin ostin kassalta pari mansikkapahvilootaa, koska en halunnut mansikoiden ruttaantuvat isoissa ämpäreissä. Yksi pahviloota maksoi 1€, joten ei nyt hirveen kallis investointi ja kun säästää nämä nyt ostetut, voi niitä käyttää sitten ensi vuonnakin.
Mansikkapellolle ja takaisin ajoi koko ajan traktori, joka veti perässään vaunua, eli mansikkajuna. Sen johdosta matkustaminen pellolle oli sujuvaa ja pellolla meitä odotti opas, joka kertoi minkä rivin kukakin ottaa ja yleiset säännöt.
Itse poiminta kesti reilu puolitoista tuntia, ei hirveen paha, mutta kyllä se selän päälle vähän otti, vaikka yritti kuinka, että olisi hyvät ergonomiset asennot poimiessa. Oppaan luvalla sai muutaman mansikan maistaa ja se me kyllä tehtiinkin. Oli kyllä herkullisia.
Poimijoita oli kyllä monta tänään, tai siis en osaa verrata kun en ole ennen käynyt, mutta liki joka rivillä oli joku. Paljon lapsiperheitä oli myös siellä. Oli hauska kuunnella, kun joka mansikan kohdalla yksi lapsi kysyi äidiltään, että onko tämä hyvän näköinen mansikka? Ja äiti vastasi aluksi oliko vai ei, mutta sitten totesi vaan, että sinun pitää maistaa niin opit mikä on hyvä mansikka ja mikä ei.
Takaisin pääsimme myös mansikkajunalla. Maksettuamme mansikat kävimme ihailemassa vielä Suomalaista käsityötä Käsityöaitassa. Suosittelen poikkeamaan myös siellä, jos Kankaisten tilalla tulet käymään.
Mansikkaisin terveisin Mari Ja Zakaria
Se kyllä ottaa selän päälle, kun kerää mansikoita vaikka kuinka yrittäisi ergonomisesti poimia. Viime kesänä käytiin poimimassa ja huomattiin, että traktorin renkas oli puhjennut. Poikani katsoi ihan ihmeissään mitä on tapahtunut. https://www.sktrengas.fi/traktorin-renkaat
VastaaPoistaNo voi että kuinka kävikin, että rengas puhkesi. Sai poikasi vähän erilaisen kokemuksen mansikanpoiminnasta. Jäi varmasti mieleen. :)
Poista